maanantai 30. kesäkuuta 2014

Lintujuttu

Pari päivää sitten me oltiin Pomon kanssa tulossa ihan tavalliselta iltalenkiltä kotiin. Kotiin oli vain vähän yli sata metriä matkaa, kun Pomo yhtäkkiä hyppäsi poikittain mun eteen seisomaan. Kompastuin, toruin koiraa ja yritin jatkaa matkaa. Pomo kuitenkin seisoi yhä samassa kohdassa tuijottaen maahan, jolloin minäkin huomasin sen. Maassa, puolen metrin päässä Pomosta seisoi pienen pieni lintu ja katseli meitä vailla huolen häivää.

Lintu ei ollut enää ihan poikanen, mutta ei kyllä aikuinenkaan, muutenhan se olisi osannut varoa meitä! Mua alkoi huolestuttaa että lintu jää auton alle tiellä seisoskellessaan, joten hätyytin sitä kauemmaksi. Aina kun lintu liikkui kauemmas meistä, Pomo hiipi sen perässä samaan suuntaan. Käskin Poon istumaan ja hätistin lintua pois tieltä. Lintu hyppäsi tien vieressä olevaan kuivaan ojaan - JA POMO HYPPÄSI PERÄSSÄ! Lintu rääkäisi vertahyytävästi eikä oma rääkäisynikään kaukana ollut. Tartuin koiran valjaisiin ja kiskoin sen pois ojasta. Pomo ilmeisesti aisti pelonsekaisen hermostuneisuuteni linnun puolesta, sillä se ei enää yrittänyt ojaan vaan ainoastaan seisoi paikallaan siinä kohdassa, johon olin sen kiskonut. Itse menin varovaisesti ojaan katsoakseni vahingoittiko Pomo lintua pahasti, tai onko pikkuinen ylipäänsä elossa. Jouduin etsimään lintua jonkin aikaa ennen kuin huomasin sen kyyhöttävän kuivuneiden lehtien seassa. 


Koska en ollut varma oliko lintu vahingoittunut, nostin sen hyvin varovaisesti kädelleni. Lintu näytti olevan päällisin puolin kunnossa, mutta halusin seurata vähän aikaa sen käyttäytymistä. Pomo oli tulossa vinkumisestaan päätellen erittäin kärsimättömäksi, joten nappasin sen hihnan toiseen käteeni ja kävin viemässä sen sisälle. Sitten tarkkailin vielä hetken lintua, ja kun se näytti olevan aivan kunnossa, vein sen löytämispaikkansa vieressä olevaan metsään. Siellä lintu lauloi hetken ja kuullessaan ilmeisesti lajitovereidensa vastauksen, se lähti hyppimään kauemmaksi metsään.

Linnunpoikasiahan ei saa oikeasti koskea tai ottaa kädelle, koska muuten emo saattaa hylätä ne. Tämä oli kuitenkin erikoistapaus, sillä minun oli katsottava ettei lintu loukkaantunut pahasti tai jäänyt ojaan kärsimään. Onneksi rääkäisy johtuikin vain pelästymisestä, eikä mistään sen vakavammasta! Lintu myös löysi lajitoverinsa melkein heti vietyäni sen takaisin metsään, joten kaikki on nyt hyvin :)

(Kuvat ovat puhelimestani, eräällä metsälenkillä otettuja.)

2 kommenttia:

  1. Voi, onneksi sille linnulle ei käynyt ton pahemmin :´)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Niinpä, kamalaa jos se olisi vahingoittunut tuossa!

      Poista

Jätäthän meille kommentin? :)